07.092016

Kohti ääretöntä ja sen yli

Mallasohran viljelysopimuksia on tehty 8 vuosikymmenen ajan, aina vuodesta 1936 saakka. Viljelysopimuksia kaupanteon muotona perusteltiin alun alkaen mm. vakiintuneiden sopimusviljelijöiden ammattitaidolla ja tuotannon sääntelyllä. Nämä perustelut ovat yhtä ajankohtaisia tänään kuin 1930-luvulla.

Suomessa tuotettu vilja on meille suomalaisille kotimaista viljaa, kuten Ranskassa kasvanut vilja ranskalaisille ja Ruotsissa ruotsalaisille. Mahtaako maailmassa olla kansakuntaa, jolle kotimaisuus ruoantuotannossa ei olisi arvo? Ensisijaisesti valloitusretkille lähdettäessä on huolehdittava siitä, että perusasiat ovat kunnossa ja dokumentoitavissa. Sen jälkeen voimme miettiä, mitkä ovat ne kilpailutekijät, joilla voimme erottautua eduksemme. Yleisesti ottaen menestys lähtee siitä, että keskittyy omaan tekemiseen.

Valloitusretkellä lienee myös tähdellistä, että kaikki soutajat istuvat samassa veneessä ja matkan jouduttamiseksi soutavat samaan suuntaan. Mallastamo ja sen tärkein voimavara, mallasohran tuottajat kohtaavat samat myrskyt ja tyynet eikä ole mitään huvijahtia, jonka kyytiin voisi hypätä. Isompien veneiden laineissa voi olla kyyti joskus kylmää, mutta ei tämä meidän paattikaan ihan pieni ole. Viikingithän perinteisesti ovat hyviä navigoinnissakin.

Uusien vuosikymmenien kuluttajatrendit ovat tuoneet viljelysopimuksille hankintamuotona lisävoimaa. Elintarviketeollisuuden asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia mm. lannoitteiden käytöstä ja niiden puhtaudesta, viljelyssä käytetyistä kasvinsuojeluaineista sekä niistä mahdollisesti aiheutuneista jäämistä, vastuullisuuskysymyksistä mm. lapsityövoiman käytöstä tai työntekijöiden vapaudesta järjestäytyä. Moni suomalainen hymähtelee näille kysymyksille, mutta ostajaa, joka tekee kauppaa ympäri maailmaa, ei naurata. Asiat, joita pidämme itsestäänselvyyksiä, eivät useinkaan ole niitä muille. Käytännössä mallasohran sopimusviljelyä säännellään sopimusehdoin ja tila-auditoinnein. Sopimusehtoihin tehdään vuositasolla hyvin vähän muutoksia, mutta sadon 2017 osalta muutos on tulossa puhdistamolietettä sisältävien kierrätyslannoitteiden käyttökiellon myötä.

Kielto on herättänyt osin kummastusta. Onhan kierrätyslannoitteiden käytön lisääminen juuri nyt kotimaisten kärkihankkeiden kuuminta ”hottia”. On kuitenkin hyvä muistaa, että puhdistamolietteet muodostavat vain viidenneksen niistä lähteistä, joita ravinnekierrätyksellä on. Tietämys puhdistamolietteen sisältämistä kemikaaleista, kuten lääke- ja huumausaineista, kasvaa ja ehkäpä tekniikan kehityksen myötä kierrätysmahdollisuudet myös tältä osin kasvavat jo lähitulevaisuudessa. Siihen saakka riski kotimaisen viljan mahdollisista imago-tappioista esimerkiksi vertailussa naapurimaihimme on mahdoton otettavaksi.

 

Blogi on julkaistu myös osoitteessa www.farmit.net.

Takaisin Takaisin
Sanna Kivelä
Järvenpääläinen 37-vuotias agronomi ja Viking Maltin hankintapäällikkö