Lajikkeesta se pieni ero

…nimittäin kysyntä markkinoimallesi viljalle.

Mallastuksessa viljalajikkeella on erityinen rooli. Mallastuksessa käytettävien lajikkeiden on pystyttävä tuottamaan tasalaatuista, asiakkaiden asettamien laatuspesifikaatioiden mukaista mallasta. Peruslähtökohta mallastusprosessin onnistumiselle on mallaspanoksen jyvien tasalaatuisuus. Se voidaan saavuttaa ainoastaan lajikepuhtaudella ja hyväksymällä prosessiin vain useamman satokauden kestävissä teollisuuskokeissa menestyneitä korkealaatuisia mallasohria.

Suomessa mallasohraa viljellään maailman pohjoisimmilla alueilla ja sertifioidun siemenen käytön osuus on pieni. On siis selvää, että isot kansainväliset jalostajat eivät ensisijaisesti ajattele meidän erityisiä kasvuolosuhteitamme pienen markkinan takia. Meillä on kuitenkin kotimaista kasvinjalostusta, joka kehittää lajikkeita nimenomaan meidän kasvuolosuhteisiimme. Ei siis ole ihme, että viime vuosina kotimaiseen mallasohraketjuun hyväksytyt uudet mallasohralajikkeet ovat olleet kotimaisia jalosteita. Silti ulkomaista jalostusalkuperää olevat lajikkeet kattavat suurimman osan kotimaisen teollisuuden käyttämästä mallasohrasta, joten lajikkeita on tutkittu ja hyväksytty laajalla skaalalla, mallasohran agronomisten ominaisuuksien sekä mallas- ja panimolaadun perusteella. Ja tarjontaahan on, tällä hetkellä tutkitaan yli 40 uutta mallasohrakandidaattia.

Siemenkauppaa tehdessä on ensiarvoisen tärkeää miettiä omaa viljan myyntistrategiaansa. Hyväksyykö kotimainen teollisuus valitsemani lajikkeen? Jos haluan pitää myös vientivaihtoehdon auki, käykö sama lajike myös viljanviejille? Jos vaihdan nyt lajiketta ja haluan pitää saman lajikkeen useamman vuoden, onko kyseiselle mallasohralajikkeelle kysyntää mallastuskäyttöön koko kauden ajan? Jos et ole varma, soita mallastamolle ja kysy.

Sadon 2016 mallasohran sopimuslajikkeet ovat Barke, Scarlett, Tipple, Harbinger, Fairytale, Trekker, Charmay, Saana ja Polartop. Koelajike Overturen hyväksyntä kotimaiseen käyttöön ratkeaa tammikuussa.

Takaisin