Viljelysopimukset

Sopimusviljely on vilja-alan otsikoissa mm. keväällä julkaistun Kansallisen viljastrategian myötä. Strategian laatinut PTT mainitsee sopimusohjauksen toimenpidesuosituksena, jolla voidaan tiivistää kotimaisen viljasektorin yhteistyötä ja sen myötä vahvistaa ketjumme kansainvälistä kilpailukykyä. Mistään kovin uudesta ideasta ei ole kysymys. Eero Korpela kirjoitti 77 vuotta sitten näin (Mallasohran viljelys, 1939):

”Maataloudessakin on rajoitetussa määrässä alettu käyttää erikoista hankintamuotoa, viljelyssopimusta. Erikoisesti pitäisimme tärkeinä seuraavia näkökohtia.

1. Tuotannon säännöstely tarvetta vastaavaksi. Ilman viljelyssopimuksia voisi mallasohran tuotanto kenties paisua niin suureksi, että siitä voitaisiin vain osa myydä mallastamoille. Vaikka ylijäävä osa soveltuukin tässä tapauksessa hyvin ihmisravinnoksi, voi sen hinta jäädä huomattavasti alhaisemmaksi, aiheuttaen siten tuottajalle pettymyksen.  
2. Hintavaihtelun tasoittuminen. Riittää vallan hyvin, jos saadaan poistetuksi suuret vaihtelut eri vuosien kesken ja hinta muuttumattomaksi saman satokauden aikana, kohtuulliset varastointipalkkiot huomioiden.
3. Kaupan helpottuminen. Tuottajan ei tarvitse syksyllä, sadon valmistuttua, nähdä vaivaa ostajan löytämisestä eikä tehdä hätääntyneenä tappiomyyntejä.
4. Laatutason kohottaminen. Mallasohran tuottajiksi voidaan vakiinnuttaa vuodesta toiseen pääasiallisesti samat viljelijät, koska viljelijän henkilökohtaiset kokemukset ja tottumus merkitsevät tällaisella alalla erikoisen paljon.”

Vilja-alan yhteistyöryhmän määrittelyn mukaan sopimusviljely antaa viljelijälle varmuuden siitä, että hän tuottaa markkinoilla haluttua kasvilajia ja -lajiketta, sekä siitä että sadolla on tiedossa ostaja. Sopimusviljely tarjoaa apukeinoja määrä-, hinta- ja laaturiskien hallintaan. Samalla se auttaa tilan viljelyn suunnittelussa pyrittäessä kannattavaan tuotantoon. Ostajille ja teollisuudelle sopimusviljely antaa ennakkotietoa sopimustuottajien kasvivalikoimasta ja helpottaa tulevan sadon määrän ja laadun arviointia. Tietoja käytetään hyväksi tuotannon suunnittelussa ja yritysten riskinhallinnassa ja se helpottaa myös myynnin, varastoinnin ja kuljetusten suunnittelua sekä toteutusta pitkin markkinointivuotta. Pelkistetysti kysymys on viljaketjun sisällä liikkuvasta informaatiosta.

Mallasohra on perinteikkäin sopimusviljakasvi ja ensi vuonna mallasohran viljelysopimukset täyttävät 80 vuotta. Sadon 2016 mallasohran viljelysopimuksia tehdään toukokuun loppuun saakka.

Takaisin